Karjalainen rintamakomentaja
Kenraaliluutnantti 
Karl Lennart Oesch (1892–1978)

mobirise.com

K. L. Oeschin vanhemmat, Christian ja Anna olivat sveitsiläisiä ja perheessä puhuttiin sveitsin saksaa.







Bete und Arbeite.
Rukoile ja tee työtä.

Henkipatot isänmaan ystävät jääkäreinä 1915 Saksassa.

Sveitsin kansalaisuuden vaihto suomalaiseksi 1921.

Salpa-linja. Liikekannallepanosuunnitelma.


Oesch perusti Suomen sotakorkeakoulun ja toimi yleisesikunnan päällikkönä 1930-luvun ollen myös keskeinen toimija Mannerheimin puolustusneuvostossa. Salpa-linja ja liikekannallepanojärjestelmä ovat hänen käsialaansa. Vuonna 1936 hänet ylennettiin jääkärikenraaliluutnantiksi.

Suomen kohtalon hetket.


Talvisotaan Oesch lähti päämajan yleisesikunnan päällikkönä. Sodan lopulla ylipäällikkö Mannerheim tarvitsi kenraaliaan Viipurinlahdella. Siellä Oesch otti komentoonsa Rannikkoryhmän. Hänen johdollaan pahasti kuluneet suomalaisjoukot onnistuivat rannikolla pysäyttämään Neuvostoliiton divisioonien hyökkäykset.

Jatkosodan alussa Oesch komensi joukkonsa hyökkäykseen elokuussa 1941. Viipuri vallattiin, ja iskuja jatkettiin vihollisen kimppuun; syyskuun alkupäivänä 1941 puna-armeijan joukot antautuivat Viipurin eteläpuolella valtavassa motissa.

Aunuksen armeijaryhmän komentaja
1942-1944.


Oeschistä tuli Karjalan Armeijan komentaja vuoden 1942 alussa. Nimi muutettiin myöhemmin samana keväänä Aunuksen Ryhmäksi.
Karjalan kannas 1944.










Karjalan joukkojen komentoesikunnan käsky

Oeschin alaisuudessa oli enimmillään suurempi voimaryhmä kuin Suomen talvisodan armeija.

Mies joka pysäytti puna-armeijan


Lennart Oesch pysäytti joukkoineen puna-armeijan Talin–Ihantalan alueelle. Kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 käyty taistelu oli Pohjoismaiden historian suurin taistelu.
Previous Next

Puna-armeijan suurhyökkäys torjuttiin Tali-Ihantalassa
saksalaisten avulla

Suomen itsenäisyys säilyi


Ylipäällikkö nimitti Oeschin 26.6.1944 Mannerheim-ristin ritariksi, jolloin Oeschin alaisuudessa oli enimmillään suurempi voimaryhmä kuin Suomen talvisodan armeija.

Syksyllä 1944 sota päättyi ja Suomeen saapui liittoutuneiden valvontakomissio. Oesch toimi vielä yleisesikunnan päällikkönä ja Armeijakunnan komentajana. Hän luopui virastaan syyskuussa 1945. Oeschistä oli tullut persona non grata. Kylmän sodan poliittinen Suomi tuomitsi hänet vankeuteen ja unohti hänen saavutuksensa.

Hän perusti aseveljiensa kanssa Kansa taisteli-lehden, jonka sivuilla sodan käyneet veteraanit saivat äänensä kuuluville.

Päätoimittajana hän kävi lävitse ja hyväksyi tuhansien sankareitten kertomuksia lehteen mukaan.

 "Olen syntyjäni suomalainen, mutta täysverinen sveitsiläinen".

Sveitsissä Oeschille osoitettu arvostus oli etenkin vankilavuosien jälkeen hyvin tärkeä henkireikä. Myös Sveitsissä hänet yhä muistetaan ”oman maan poikana”, josta tuli suuri sotapäällikkö. Oeschin ainoa muistomerkki ei olekaan Suomessa vaan Schwarzeneggin kotikylässä Alppien juurella.

KUUNTELE OESCHIN MUISTOJA